Avaan television, joka näyttää tietokoneeni ruutua ja "game starting soon" tekstiä.
 |
| NHL:ää tarkasti seuraavia junnuja ? |
Monesti mielessä käy kysymys, että miksi itseään kiusaa järjettömillä herätysajoilla? Miksi seurata jääkiekkoa lammen takaa, jään alta ? Miksi kotoinen SM-liiga ei kiinnosta ? Lätkää näkisi livenä Suomessa niin paljon kun jaksaa katsoa. Huipputason pelejä löytyisi lähempääkin, KHLstä. Ei Elitserienkään huonotasoinen ole.
Mutta ei.
Vain ja ainoastaan NHL kiinnostaa.
Miksi? Tuohon kysymykseen olen yrittänyt selvittää vastausta ja luulen lopultakin löytäneeni sen.
Kyse ei ole pelkästään siitä, että NHL on maailman kovatasoisin kiekkoliiga. Se yksistään ei ole pätevä syy herätä aikaan, jolloin naapurit saapuvat kotiin kontaten.
Syy, ainakin omaan, NHL kiinnostukseen löytyy liigan monipuolisuudesta, kaikesta siitä glamourista mitä liigan ja sen pelaajien ympärillä pyörii.
Mutta ei.
Vain ja ainoastaan NHL kiinnostaa.
Miksi? Tuohon kysymykseen olen yrittänyt selvittää vastausta ja luulen lopultakin löytäneeni sen.
Kyse ei ole pelkästään siitä, että NHL on maailman kovatasoisin kiekkoliiga. Se yksistään ei ole pätevä syy herätä aikaan, jolloin naapurit saapuvat kotiin kontaten.
Syy, ainakin omaan, NHL kiinnostukseen löytyy liigan monipuolisuudesta, kaikesta siitä glamourista mitä liigan ja sen pelaajien ympärillä pyörii.
Syy löytyy myös siitä, että NHL, toisin kun mikään muu kiekkoliiga, omaa resurssit pitää kiinnostustasi yllä.
Vai mitä sanot kun vuoden aikana nähdään NHL Premiere, Winter Classic, All-Stars-peli drafteineen ja taitokilpailuineen, Vapaiden agenttien "hullut päivät", draft-tilaisuus. Palkinnonjako gaala. Siis tämä kaikki sen kaiken oleellisen, eli runkosarjan ja playoffien, sekä tietysti Stanley Cup-finaalien päälle.
Saatoin jopa unohtaa jotain.
Kun tähän lisätään NHL:n "persoonallisuus" ja historia, Original Six joukkueet.
Se, että nykyään monella NHL-joukkueella tuntuu olevan identiteetti, jota seurata. Big Bad Bruins, Broad Street Bullies, Devilsin träppikiekko. Ducksin Stanley Cupin voittanut joukkue oli yksi ikävimmistä pelata vastaan. Edmonton Oilersin 80-luvun taitokiekko.
Tuosta listasta näkee, että voittajat kirjoittavat historian, mutta painotan, että tänä päivänä lähes jokainen NHL-joukkue herättää omanlaisiaan tunteita, olit sitten minkä tahansa joukkueen fani.
Se jotenkin kummasti herättää lisää mielenkiintoa.
Sitten on pelaajat, tähdet, jotka ovat joukkueidensa identiteetti, Washingtonilla on Ovechkin, Pittsburghilla oli Lemiux, nykyään Crosby. Detroitilla oli Yzerman, nykyään Lidström. Chicagossa nuori Toews on tämän hetken NHLn seuratuimpia nimiä.
Palkkakatto ja joukkueiden taloudellinen menestys on jatkuvasti otsikoissa (capgeek.com pitää kirjaa pelaajien sopimuksista). Stanley Cup sormukset. Shanahanin kurinpitovideot ja research and development camp.
Mahdollisuus pelata laajoja fantasy-liigoja ja keskustella lätkästä usealla suositulla foorumilla.
Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Nämä ovat vain kuorrutusta kakun päällä siitä, miksi NHLää kannattaa seurata Euroopasta käsin.
Siksi, että se on sen arvoista.
Vai mitä sanot kun vuoden aikana nähdään NHL Premiere, Winter Classic, All-Stars-peli drafteineen ja taitokilpailuineen, Vapaiden agenttien "hullut päivät", draft-tilaisuus. Palkinnonjako gaala. Siis tämä kaikki sen kaiken oleellisen, eli runkosarjan ja playoffien, sekä tietysti Stanley Cup-finaalien päälle.
Saatoin jopa unohtaa jotain.
Kun tähän lisätään NHL:n "persoonallisuus" ja historia, Original Six joukkueet.
Se, että nykyään monella NHL-joukkueella tuntuu olevan identiteetti, jota seurata. Big Bad Bruins, Broad Street Bullies, Devilsin träppikiekko. Ducksin Stanley Cupin voittanut joukkue oli yksi ikävimmistä pelata vastaan. Edmonton Oilersin 80-luvun taitokiekko.
Tuosta listasta näkee, että voittajat kirjoittavat historian, mutta painotan, että tänä päivänä lähes jokainen NHL-joukkue herättää omanlaisiaan tunteita, olit sitten minkä tahansa joukkueen fani.
Se jotenkin kummasti herättää lisää mielenkiintoa.
Sitten on pelaajat, tähdet, jotka ovat joukkueidensa identiteetti, Washingtonilla on Ovechkin, Pittsburghilla oli Lemiux, nykyään Crosby. Detroitilla oli Yzerman, nykyään Lidström. Chicagossa nuori Toews on tämän hetken NHLn seuratuimpia nimiä.
Palkkakatto ja joukkueiden taloudellinen menestys on jatkuvasti otsikoissa (capgeek.com pitää kirjaa pelaajien sopimuksista). Stanley Cup sormukset. Shanahanin kurinpitovideot ja research and development camp.
Mahdollisuus pelata laajoja fantasy-liigoja ja keskustella lätkästä usealla suositulla foorumilla.
Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Nämä ovat vain kuorrutusta kakun päällä siitä, miksi NHLää kannattaa seurata Euroopasta käsin.
Siksi, että se on sen arvoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti